Käännetään hetkeksi kelloja ja siirretään katseet kohti Ruukin historiaa!
Tiesitkö, että Kellokosken tehdas, alkujaan Mariefors bruk, oli Tuusulan ensimmäinen teollisuuslaitos? Kellokosken alueen historia käynnistyy jo kaukaa 1700 luvun puolivälistä, mutta itse ruukki ehti toimia metalliteollisuuden kotipesänä vuosina 1795-1979. Kellokosken kartanon omistaja Lars Nysten näki alueessa potentiaalia ja vuokrasi koskioikeudet rehevien metsien ja koskivoiman vuoksi. Kellokosken ruukkia alettiin rakentaa 1796, jolloin Lars nimesi tehtaan vaimonsa mukaan Mariefors brukiksi.
Ruukin pääasiallinen tuote oli kankirauta, joka sulatettiin ja taottiin erilaisiksi esineiksi.
1800-luvun puolivälin jälkeen ruukissa valmistettiin jo monia erilaisia pienrautatuotteita, kuten maatalouteen liittyviä hyödykkeitä. Kirveitä, lapioita, kuokkia ja auroja sekä myöhemmin myös vasaroita, saranoita ja hevosenkenkiä.
Alueelle syntyi yhteisö. Nysten rakennutti 1800-luvulla ruukin alueen asukkaille kirkon. Nysten aikanaan luopui kartanonherruudestaan ja sen myötä ruukin tehtaan historia on ollutkin eläväinen. Sitä ovat johtaneet erilaiset suvut erilaisine intresseineen. Esimerkiksi 1860-luvulla ruukin kartanon isäntänä toiminut Robert Björkenheim luopui tehtaasta ja keskittyi mieluummin maatalouteen. Hän perusti alueelle mm. viinatehtaan, meijerin ja maatalouskoulun. Ruukki ehti olla vielä eri omistajalla ennen sen muuttumista osakeyhtiöksi vuonna 1865.
1800-luvun loppu oli arvaamatonta aikaa. Ruukki koki kovan kolauksen nälkävuosista ja taantumasta, mutta nousi uuteen loistoonsa, kun Ruotsista tuotiin alueelle osaavaa työvoimaa. Carlanderin suku osti ruukin tehtaan vuonna 1895, ja tehtaan johtajana toimi Carl Fredrik Carlander.
Kellokosken ruukille siirtyi paljon tuotannon koneita ja sen teollistuminen alkoi. Carlander toi alueelle työntekijät perheineen ja heille rakennettiin asutuksia tehtaan läheisyyteen. Ruukin alueesta kehittyi sen historian saatossa hieno, itsenäinen ja toimeentuleva yhteisö. Paljon harrastusmahdollisuuksia ja tarpeellisia palveluita sen asukkaille.
Tehdas paloi vuonna 1898, jättäen jälkeensä ainoastaan tinaamon, valimon ja vasarapajan. Alueella aloitettiin valtava uudisrakentaminen, minkä jälkeen rakennukset tehtiin kivestä ja tiilestä. Tehtaan yhteyteen rakennutettiin helvetiksikin kutsuttu hehkutusosasto karkaisemista varten. Korjaustyöt kestivät vuosia ja myös alueen vanha kirkko korjattiin 1930-luvulla. Sen katolle rakennettiin torni sekä ikkunat saivat kruunukoristelun.
Työtä tehtiin vielä täysin käsityönä 1900-luvun alkupuolella. Ennen vuosikymmenen vaihtumista ostettiin Englannista polttomoottori Maija, koska vesivoima ei aina riittänyt pyörittämään kaikkia tehtaan koneita. Maija on nykyään kirkon vieressä muistomerkkinä. Tuotevalikoima laajentui koko ajan, vaikka pääasiassa tuotanto muodostui maitoastioista, talous- ja rakennustarvikkeista, työkaluista sekä paloruiskuista.
Tehtaan johtajan kuoltua vuonna 1934, hänen poikansa Torsten ”Totti” Carlander astui tehtaan johtoon.
Muutamassa vuodessa tehtaalla tapahtui paljon muutoksia ja rakennus sai merkittäviä lisäosia, kuten lasipalatsin, joka on rakennettu vuonna 1938. Tehtaalla kaikki maalattiin valkoiseksi koneita myöten ja kaikki oli hyvässä järjestyksessä. Ruukissa valmistettiin satoja tuotteita ja tuotesarjoja.
Tehdas oli tunnettu Suomessa, mutta myös ulkomailla. Se oli hyvin muuntautumiskykyinen ja uusia tuotteita kehiteltiin lakkaamatta. Sota-aikana ruukki tuotti sotilaille lusikka-haarukoita ja käsikranaatin kuoria. Kun maataloushyödykkeiden ja maitoastioiden tuotanto alkoi hiipua 1950-luvulle tultaessa, alkoi Kellokosken ruukilla pitkälle 70-luvulle asti tunnettujen kelloveneiden valmistus.
Sata vuotta myöhemmin 1963, kun Robert Björkenheim oli luopunut tehtaasta, myytiin tehdas Fiskars Oylle. Kelloveneiden valmistus siirtyi Ähtäriin ja veneet saivat myöhemmin nimen Buster. Fiskarsin omistusaikana ruukissa tuotettiin edelleen pienrautaa, kuten saranoita, mutta myös öljytynnyreitä. Tehtaan lähes 200 vuotinen toiminta päättyi 1979.
Ruukin historiassa on tapahtunut paljon vastoinkäymisiä. Vararikkoja, omistajanvaihdoksia ja tulipaloja, mutta se on silti säilynyt itsellisenä alueena ja tehtaana, työllistäen ihmisiä koko historiansa ajan. Joskus vain muutaman sepän ja joskus jopa 450 työntekijää.
Monipuolisesta historiastaan huolimatta suuri osa on onneksemme säilynyt näihin päiviin saakka. Kellokosken ruukki kukoistaa jälleen! Tilat henkivät edelleen voimakkaasti historiaansa sen rouheassa ja rustiikkisessa ulkomuodossaan. Modernisoitunut ruukki on saanut tiloihinsa paljon erilaisia uusia yrittäjiä monipuolisine palveluineen. Nykyisin ruukin vanhat tehdasrakennukset muodostavat kokonaisuuden nimeltään Kellokosken ruukki. Aluetta hallinnoi Kiinteistö Oy Kellokosken tehtaat.
Oletko kiinnostunut vuokraamaan tiloja tai käyttämään uniikkia ruukin miljöötä esimerkiksi TV- tai elokuvakuvausten kuvauspaikkana? Ota yhteyttä: Kiinteistö Oy Kellokosken tehtaat toimitusjohtaja Pepe Makkoseen: [email protected].
Sivulla olevista kuvista kiitos Ruukin reunalla -blogille