HISTORIA

Kellokosken ruukilla (ent. Mariefors bruk) toimi Tuusulan ensimmäinen tehdas, joka Kellokosken kartanon omistaja Lars Nystenin johdolla tuotti kankiraudasta valmistettuja esineitä vuosina 1795-1979.

 

Nysten onnistui luomaan Kellokoskelle yhteisön ja rakennutti 1800-luvulla alueelle kirkon. Lars Nystenin jälkeen ruukilla oli useita omistajia, kunnes se 1865 muuttui lopulta osakeyhtiöksi. Carlanderin suku osti tehtaan 1895 ja Carl Fredrik Carlander asettui johtoon. Ruotsista tuotiin osaavaa työvoimaa ja vaikeiden vuosikymmenien jälkeen ruukki kukoisti. Työntekijät perheineen pääsivät muuttamaan alueelle ja loivat toimeentulevan yhteisön, josta löytyi paljon palveluita ja mahdollisuuksia.

 

Ruukki paloi laajasti vuonna 1898, jonka jälkeen uudisrakentaminen toteutettiin tiilellä ja kivitavaralla. Korjaaminen ja uudistaminen kesti vuosikausia. 1900-luvun alkupuolella kaikki työ tehtiin vielä käsin, lopulta tehtaalle hankittiin polttomoottori Maija, joka antoi lisäenergiaa, kun vesivoiman puhti ei riittänyt pyörittämään tehtaan koneita. Maija on nähtävillä alueella.

 

Vuosien saatossa ruukin tuotevalikoima kasvoi ja tehtaalla valmistettiin satoja erilaisia tuotteita ja tuotesarjoja paloruiskuista maitoastioihin. Tehdas tunnettiin Suomessa ja maailmalla muuntautumiskykyisenä. Sota-aikana sotilaat söivät Kellokosken tehtaan lusikka-haarukoilla ja tehdas valmisti myös käsikranaattien kuoria. Parhaimmillaan tehdas työllisti 450 henkilöä.

 

1940-luvulla tarpeet muuttuivat ja maataloushyödykkeiden sekä maitoastioiden tuotanto hiipui. Sen jälkeen ruukilla valmistettiin kelloveneitä, joiden valmistus Fiskars Oy:n omistajuuden myötä siirrettiin Ähtäriin ja veneet nimettiin Bustereiksi. Fiskars jatkoi Kellokoskella pienraudan valmistamista vuoteen 1979 asti, jonka jälkeen ruukin liki 200 vuotinen toiminta päättyi.

 

Nykyään Kellokosken ruukkia hallinnoi Kiinteistö Oy Kellokosken tehtaat. Alueella toimii paljon erilaisia yrittäjiä ja yrityksiä, joista voit lukea lisää Ruukin Yritykset -sivulta.